Räisäläinen lehtileike 2010
http://www.raisala.fi/raisalainen/2010/heikk10.html
Heikkosten sukutapaamisessa oli runsaasti räisäläisiä, joista osa ehti yhteiskuvaan.
Istumassa vasemmalta Sinikka ja Oskari Lehtonen, Jorma ja Eeva Huppunen sekä
Harri ja Elmi Vatja. Takana seisovat Hilkka ja Matti Mäntylä sekä Vappu Rossi.
Heikkosten suvussa sotakomissaari
Lähes puolensataa henkeä kokoontui 15. kertaa pidettyyn Heikkosten sukutapaamiseen Poriin syyskuun 18. päivänä. Tällä kertaa Länsi-Suomessa Yyterin kylpylähotellin viihtyisissä tiloissa oli mukana runsaasti sukuun kuuluvia räisäläisiä. Tilaisuudessa kuultiin myös Erna Eshinan (o.s. Heikkonen) järkyttävä kertomus isästään Venäjän sotakomissaari Johannes Heikkosesta.
Tervetulosanat esittänyt sukuseuran puheenjohtajana kaksi vuotta toiminut Eila Seppänen kertoi, että muutaman vuoden tapaamisten jälkeen perustettiin sukuseura vuonna 2002.
– Sukuun katsotaan kuuluvan jokainen, jonka joku esi-isä on Heikkonen. Emme ole halunneet rajata sukuun kuulumista liikaa, koska sukuakaan ei ole tutkittu järjestelmällisesti. Sukuseurassa olevien Heikkosten juuret ovat Karjalassa. Heitä on lähtenyt evakoksi esimerkiksi Antreasta, Vuoksenrannasta, Muolaasta, Kirvusta ja Räisälästä, toteaa Eila Seppänen.
Jonkin verran on kuulemma haaroja jäljitetty 1600-luvulle asti, mutta mitään yhteistä esi-isää ei Seppäsen tiedon mukaan sieltä löytyne.
– Itselläni on varsin iso kaavio koko sukukokousasian alkuunpanijan Paavo Heikkosen sukuhaarasta. Omaa haaraani en ole vielä pystynyt yhdistämään siihen, mutta varsin monet ovat.
Heikkosen Sukuseura ry:n sihteerinä vielä tässä tilaisuudessa ollut Ritva Carvalho totesi kokousväelle, että sukuseurassa on tällä hetkellä toistasataa jäsentä, mutta maksavien jäsenten määrä on alhaisempi.
Rekisteröidyn sukuseuran virallinen kokous pidetään sääntöjen mukaan joka kolmas vuosi. Sen aika on siis ensi vuonna. Niinpä Yyterin tapaamisessa päätettiin että virallinen kokous pidetään Heinolassa lauantaina 17. syyskuuta.
Sotakomissaari
Sukutapaamisessa oli mukana Suomeen vuonna 1998 muuttanut Erna Eshina. Hänen isänsä Johannes Heikkonen (1892-1938) syntyi Muolaassa Kuusaan kylässä.
– Isä syntyi Muolaan pitäjässä Edvard ja Hetti Heikkosen köyhän perheen esikoisena. Mummo oli Amerikasta tullut orpolapsi, joka kasvatti seitsemän lastaan Kuusaan kylässä. Osa heistä jäi Venäjälle ja osa tuli Suomeen, valaisee Erna Eshina.
Hän kertoo isänsä Johannes Heikkosen olleen kivityömies, joka meni 1910 töihin Venäjälle. Tämän ensimmäinen vaimo kuoli tuberkuloosiin ja Johannes meni uudelleen naimisiin Ernan äidin kanssa. Johanneksella oli neljä lasta, joista muut paitsi Erna kuolivat pieninä.
Johannes Heikkosen sotilasarvo vastasi 1930-luvulla everstiä.
– Isä lähetettiin Pietarista töihin Petroskoihin, missä minäkin olen syntynyt. Myöhemmin Venäjän hallinnon aikana oli puhuttava venäjää, joten nyt kun olen Suomessa, yritän muistella lapsuuteni kieltä, mutta vaikeaa se on, voihkaisee Erna Eshina.
Kivityömies Johannes Heikkonen liittyi Pietarin punakaartiin ja oli mukana lokakuun vallankumouksen tapahtumissa Pietarissa 1917.
– Isän elämä oli alusta loppuun saakka pelkkää taistelua elämästä. Viimeisinä aikoina vankileirillä isää kidutettiin niin että hän oli jo sokea ennen kuin hän kuoli vuonna 1938. Samana vuonna ammuttiin myös kaksi isän veljeä.
Erna Eshina kertoo tietävänsä ja esitelleensäkin suomalaiselle turistiryhmälle paikan, johon hänen isänsä on haudattu. Samaan yhteishautaan on kuopattu tuhansia Stalinin puhdistusten uhreja.
Johannes Heikkosen veljistä ainakin Topias (Topi) Heikkonen muutti Räisälään. Hän asui Toivolan mutkan tuntumassa ja oli tukinostajana Suurhovin sahalla. Myöhemmin Topias asui kuolemaansa asti Eurassa.
Räisäläisiä, juuriltaan Heikkosen sukuun kuuluvia oli tapaamisessa esittelykierroksen perusteella ainakin kolmannes, ellei lähes puolet.